TIEDOKSI: Kilpailukykyinen Suomi varmistamaan hyvinvointivaltion tulevaisuutta

Pro Markkinatalous ry on myöntänyt sopiviksi katsomilleen eduskuntavaaliehdokkaille ja puolueille vaalitukea. Olen yksi tuen saajista. Alla vastaukseni Pro Markkinatalous ry:n esittämiin kysymyksiin, joiden perusteella tukea sain.

Kysymysten sisältö on aivan oman eduskuntavaalikampanjani ytimessä –

luomalla työtä, tuottavuutta ja kasvua

pelastamme hyvinvointivaltiomme tulevaisuuden.

Miten haluat edistää vastuullista markkinataloutta ja Suomen kilpailukykyä sekä parantaa yrittäjien asemaa? Mainitse vastauksessa myös konkreettisia esimerkkejä.

Kilpailukykyinen Suomi rakennetaan siten, että omistaminen, yrittäminen ja työnteko on kannattavaa ja ympäröiviin maihin verrattuna kilpailukykyistä. Jotta Suomi näyttäytyy houkuttelevana ja riskittömänä investointikohteena niin kotimaisille kuin ulkomaisille pääomille, tulee Suomen talous saada kahden seuraavan vaalikauden aikana tasapainoon. Velkaantumiselle on yksinkertaisesti laitettava stoppi.

Konkreettisesti se tarkoittaa mm. kulujen priorisointia (ansiosidonnaisen porrastaminen, asumistuen kokonaistarkastelu, haitallisten tukien minimointi jne.), verotuksen kevennystä ja sijoitusten edistämistä suomalaisiin yrityksiin huolimatta siitä, ovatko yritykset listautuneita vai ei.

Suomen on näyttäydyttävä EU:ssa ja globaalistikin vakaana ja taloudellisesti luotettavana maana. NATO-jäsenyyden jälkeen vahvistuvat turvatakuut on ulosmitattava täysimääräisesti esim. kansainvälisten investointien houkuttelemisessa Suomeen. Investointien lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että Suomi houkuttelee myös osaavia asiantuntijoita ja työvoimaa luomaan kasvua maassa toimiviin suomalaisiin ja kansainvälisiin yrityksiin.

Miten tukisit veroratkaisuin kasvua ja yritysten kilpailukykyä (esimerkiksi veropohja, yksityishenkilöiden verotus ja/tai yritysverotus)?

Veroratkaisuilla on iso merkitys ja siksi mm. omistamisen verotuksen täytyy houkutella Suomeen enemmän uusia investointeja sekä pitää nykyiset yritykset Suomessa. Yrittämisen mahdollisuudet on varmistettava veroratkaisujen lisäksi mm. siten, että kaikkia lupaprosesseja nopeutetaan ja työntekijöiden palkkaamisesta tehdään mahdollisimman joustavaa ja yrittäjän riskejä minimoiden.

Osinkoverotusta ei pidä kiristää - päinvastoin.

Perintöverosta on luovuttava asteittain ja siirryttävä luovutusvoittoveromalliin.

Yritysten riskiä helpotetaan mm. joustavilla työmarkkinoilla, joista yksi konkreettinen esimerkki on paikallisen sopimisen laaja hyödyntäminen.

Yksilöiden verotusta tulee keventää niin työssäkäyvien osalta kuin eläkkeensaajienkin osalta.

Veromallin tulee kannustaa AINA työhön, oli kyseessä sitten koko- tai osa-aikainen työ, eläkkeellä tehtävä työ, opintojen ohessa tehtävä työ, täsmätyökykyisen osittainen työ, vammaisyrittäjän tekemä lisätyö, pätkätyöt jne.

Millaisena näet yksityisten palveluntuottajien roolin julkisten palvelujen tuottajina? Millaisia mahdollisuuksia näet markkinataloudella hyvinvointialueiden toiminnan edistäjänä?

On ehdottoman tärkeää, että tulevien hyvinvointialueiden palvelut tuotetaan siten, että sekä julkisen että yksityisen tuottaman palvelun todellinen hinta veronmaksajille on todennettavissa ja vertailtavissa. Siksi julkisen palvelun tuottaman työn hinta on oltava laskettavissa avoimesti ja vertailtavissa yksityisten tuottaminen samankaltaisten palveluiden kohdalla.

Niin kunnissa kuin hyvinvointialueilla yksityiset palvelut tukevat julkisia palveluita parhaiten siellä, missä palvelut voidaan tuottaa paikallisesti, tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti (varhaiskasvatus, kuntoutus, työllisyystoimet ym.).

Palveluseteleitä on hyödynnettävä täysmääräisesti.

Digitaalisia palveluita on kehitettävä ensisijaisesti yksityisten palveluntuottajien kanssa yhteistyössä (esim. Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle perustettu kuntayhtymän ja Mehiläisen yhteisyritys Harjun Terveys Oy). Digitaaliset ja liikkuvat palvelut pelastavat reuna-alueiden palvelutarpeet paremmin, kuin esim. jokaisessa kunnassa toimiva erillinen sote-keskus tai joka kunnassa tarjottava laaja koulujen tai lukioiden kielitarjonta.

Miten edistäisit yritysten tarvitsemien osaajien ja työntekijöiden saatavuutta sekä työllisyysasteen vahvistamista?

Tulevan hallituskauden tärkeimmät työmarkkinoita koskevat uudistukset sosiaaliturvaan ja työllisyyden hoitoon liittyen tulee käynnistää välittömästi. SOTU-uudistuksen keskiössä on oltava työnteon kannustavuus ja kannattavuus. Työnteon on AINA oltava ihmiselle taloudellisesti ja toiminnallisesti parempi vaihtoehto, kuin kotiin jääminen.

TE24-uudistuksessa kuntien mahdollisuudet ottaa työllisyysuudistuksesta kaikki hyöty irti on varmistettava kunkin kunnan erikoispiirteen huomioiden. Kunnille täytyy jäädä tarpeeksi liikkumavaraa räätälöidä palvelut sellaisiksi, että oman alueen työllisyyshaasteet päästään ratkomaan.

Kansainvälisessä rekrytoinnissa tai osaamisperusteisen maahanmuuton edistämisessä tärkeintä on vauhdittaa työlupaprosessia merkittävästi. Saatavuusharkinnasta on syytä luopua nopeasti.

Hoivakriisin vuoksi Suomeen tarvitaan mm. noin 40 000 sairaanhoitajaa tai hoivatyön tekijää. Kielikoulutus on aloitettava erilaisten ohjelmien tai hankkeiden kautta jo lähtömaassa ja kielen opetteleminen tehtävä kannustavaksi mm. työstä maksettavan korvauksen kautta. Ts. mitä nopeammin opettelet kielen, sitä nopeammin pääset kiinni vakituiseen työpaikkaan ja parempaan palkkaan.

Työllisyysasteen vahvistamisessa on hoivatyön rinnalla keskityttävä työpaikkojen syntymiseen yksityiselle sektorille. 80% työllisyysaste on oltava kaikkien tavoitteena, jotta julkista taloutta saadaan vahvistettua. Tämän hallituskauden aikana julkiset menot ovat kasvaneet valtavasti, ja kaikkea ei voi laittaa koronan, sodan tai puolustusmenojen piikkiin.

Palkkaratkaisuissa on palattava malliin, jossa vientivetoisen yksityissektorin palkkaratkaisuista sovitaan ensin ja sitten vasta julkisen alan työntekijöiden.

Kansainvälisten opiskelijoiden houkutteleminen Suomeen, sitouttaminen paikallisiin yrityksiin ja tuottavien työpaikkojen syntymiseen on panostettava laajassa yhteistyössä alueellisesti.

Millainen rooli Suomella tulisi olla osana Euroopan Unionia? Miten Suomen tulisi asemoitua toisaalta EU:n sisämarkkinoiden ja toisaalta suomalaisten yritysten kansallisen edun ajamisessa?

Suomen äänen on kuuluttava vahvemmin ja Suomea koskeviin päätöksiin on tartuttava aiemmin kuin kuluneella hallituskaudella. Kansallisesti ja erityisesti kansantaloudellisesti tärkeissä direktiivien tai asetusten valmistelussa on huolehdittava siitä, että Suomen etu tulee varmistettua.

Mm. metsä- ja maatalouteen liittyvissä kysymyksissä Suomen erityisasema muihin Euroopan maihin on varmistettava joko yksin tai mieluusti esim. metsävaltaisten maiden kanssa yhdessä.

EU:n sisämarkkinoiden merkitys lisääntyy, kun kauppakumppanuus Venäjän kanssa loppuu. Suomi tarvitsee kauppakumppanuuksia EU:n sisällä molempiin suuntiin, kun globalisaatio ainakin hetkellisesti muuttuu jopa deglobalisaatioksi ja komponentteja ja kumppaneita on haettava lähempää kuin aiemmin.

EU:n ei tule ottaa yhteisvelkaa. Rahamarkkinoiden vastuullinen ohjaaminen pitää olla keskuspankkien käsissä ja mahdollisia tukitoimia esim. inflaation ja energiakriisien suhteen on tehtävä ensisijaisesti kansallisesti.

Millä konkreettisilla keinoilla suomalaisten yritysten kilpailuetua voitaisiin edistää Suomen siirtyessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja etsiessä ratkaisua ekologiseen kriisiin?

Energiaratkaisut ovat kaikkein tärkeimmät - ei pelkästään huoltovarmuuden tai taloudellisuuden vinkkelistä vaan myös kansallisen turvallisuuden vinkkelistä tarkasteltaessa. Yritykset joutuvat mittaamaan ja raportoimaan omaa hiilineutraaliuttaan ja vastuullisuuttaan, jotta saavat asiakkaita, kumppaneita ja osaajia. Energiaratkaisuilla on tässä yhtälössä valtava merkitys.

Lahden kaupungin hiilineutraaliustavoitteet ja ympäristötoimet ovat todistettavasti lisänneet alueen kiinnostavuutta isojen kansainvälisten yritysten sijoittumisvaihtoehtona. Eli malleja kyllä löytyy, miten yhteistyötä esim. alueellisesti on tehty kaupungin, kaupungin omistamien yhtiöiden, paikallisten yritysten ja yliopistojen kanssa.

Tarvitsemme fossiilitonta energiaa ja pian. Maailman sähköistyessä tarvitsemme erityisesti lisää itse tuotettua ja säistä riippumatonta energiaa. Ydinvoimaa on huomattavasti lisättävä mm. lupaprosesseja nopeuttamalla. Aurinko- ja tuulienergiaa ehdottomasti lisää ja hyvät keinot energian säilömiseen kesäkuukausina ja tuulisina päivinä ovat tervetulleita. Vetytalouden kehittämistä on kiirehdittävä valtion tukemana.

Milla Bruneau

Varakansanedustaja ja yritysjohtaja Lahdesta

Eduskuntavaaliehdokas 2023 (Kok.)

4.2.2023