Vappupuhe 1.5.2022

Hyvät ystävät!

Hyvät itsenäisyyden, vapauden ja rauhan ystävät!

Kuva: Heikki Ulvila

Näin poikkeuksellisen isänmaallisissa tunnelmissa vappua tänä vuonna vietetään, kun maailman kirjat ovat menneet kertaheitolla uusiksi Venäjän tyrannimaisesta sodankäynnistä johtuen – todellakin Ukrainassa, Euroopassa – käydään sotaa, ihmishenkiä säästämättä. Evakkojen jättäessä kotimaansa ja saapuessa Eurooppaan, kuten Lahteen, ajatuksemme tahtomattakin vievät aikaan, jolloin me suomalaiset ja Suomi olimme samassa tilanteessa.

Samalla vietämme vappua hyvin epätietoisissa tunnelmissa jo kolmatta vuotta peräkkäin. Kolmas vuosi, kun koko maailmaa koetellaan yllättävillä tilanteilla, joihin emme osanneet parhaalla mahdollisella tavalla varautua. Erityisesti maailmanlaajuinen koronapandemia on pitänyt meitä tiukasti pihdeissään jo kaksi vuotta ja nyt Venäjän sotaoperaatio itäisessä Ukrainassa on nostanut vähintään koko läntisen maailman varpailleen.

Yksi merkittävä ero näillä kahdella peräkkäisellä kriisillä kuitenkin on.

Siinä missä korona ja siihen liittyvien toimenpiteiden vaikutukset yrityksiin, kansalaisiin ja heidän vapauksiinsa päätyivät lopulta jakamaan meidät erilleen, niin toisaalla, juuri nyt Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaa kohtaan on tuonut koko läntisen maailman yhteen. Jopa niin vahvasti, että se on onnistunut yllättämään myös Venäjän ja maansa, mitä ilmeisemmin Jumalaa pelkäämättömän johtajansa, perusteellisesti.

Hyvät ystävät. Positiivisena seikkana tähän vappuun liittyy kuitenkin se, että tänä vuonna me olemme täällä yhdessä. Fyysisesti toisemme kohdaten. Olen tällä viikolla saanutkin osallistua moneen tilaisuuteen Lahdessa, joissa paikalla olleet ihmiset on laskettu kymmenissä ja jopa useissa sadoissa. Lahteen on tultu muualta Suomesta ja maailmalta, koska Lahdessa tapahtuu uusia ja merkittäviä asioita, joissa halutaan olla mukana.

Hyvät ystävät. Puheeni on jaettu kolmeen osioon, joista Suomen ulkoinen ja sisäinen turvallisuus vie valtaosan. Lisäksi puhun lyhyesti kokoomuksen valmistautumisesta tulevaan hallituskauteen sekä Lahden tulevaisuuden mahdollisuuksista.

Suomen ulkoinen, sisäinen ja taloudellinen turvallisuus

Kansa on puhunut. Pulinat pois.

Uskallan lainata edesmennyttä valtioneuvos Johannes Virolaista, kun seuraamme viikko toisensa perään kasvavia kannatuslukuja suomen Natoon liittymisen puolesta. Valtaosa suomalaisista on valmis liittymään Natoon ja pian. Huolta kannetaan lähinnä siitä, miten yhdessä muiden maiden kanssa varaudumme siihen, kun jäsenhakemus toukokuussa jätetään. Miten pidämme huolen, että esimerkiksi Yhdysvallat, Iso-Britannia ja muut läntisen puolustusliiton jäsenmaat ovat tukenamme, kun Venäjän kyber- ja hybridihyökkäykset Suomea kohtaan voimistuvat?

Takuita tuesta olemme saaneet ja siihen meidän on päätettävä luottaa. Siitähän koko puolustusliitossa on kyse; yhteistyöstä liittoon kuuluvien maiden kanssa. Luottamus asiassa kuin asiassa on itselleni aina ollut tietoinen päätös. Minä päätän luottaa niin kauan, kuin luottamustani koetellaan.

Mikäli Madridin kesäkuun yleiskokouksessa Suomen ja todennäköisesti myös Ruotsin jäsenhakemukset hyväksytään, alkaa kaikkien 30 puolustusliittoon kuuluvan maan kansallinen ratifiointiprosessi. Myös tänä aikana on huolehdittava siitä, että kansalaiset voivat luottaa niin Suomen mahdollisuuksiin pitää päänsä kylmänä ja jatkaa rauhallisen rationaalista prosessin edistämistä, ja toisaalta kansalaisten on pystyttävä luottamaan myös siihen, että Nato-maiden mukanaolo prosessin aikana edistää sen turvallista etenemistä.

Ei tainnut presidentti Niinistö vielä joulupöydässä tietää, millainen kevättalvi hänelle tulisi eteen. Viimeisimmässä haastattelussaan tällä viikolla presidentti Niinistö tosin mainitsi oman ajattelunsa käännekohdaksi jo joulukuun alun, jolloin Venäjän presidentin vaatimukset paljastuivat Niinistön mielestä sellaisiksi, että Venäjä laski Suomen osaksi etupiiriään.

Huojentavaa kevään edetessä on ollut huomata se, että presidentti Niinistö ei omien ajatustensa kanssa ole jäänyt yksin. Suomen poliittinen johto; hallitus, eduskunta ja sen valiokunnat ovat kaikki melko nopeasti ja tilanteen pakottamina löytäneet yhteisen tahtotilan, jonka selkeänä ajatuksena on ollut Suomen turvallisuustilanteen muuttumisen tunnistaminen ja siihen yhteisesti johdetulla prosessilla reagoiminen.

Tie on selkeä – se on selkeä melkein kaikille – joidenkin vasemmistopuolueiden virallista kantaa vielä odotamme, mutta kuten aluksi sanoin; kansa on puhunut. Natoon olemme menossa ja vauhdilla. Samaan aikaan kuitenkin pää kylmänä ja vahvoihin, tulevaisuudessa vielä tiukemmin Suomea puolustavien liittolaistemme tukeen ja apuun luottaen.

Nato-Suomi on puolustusliiton turvallisuutta lisäävä maa – me emme ole Natolle taakka vaan päinvastoin. Yhdessä erityisesti Norjan ja Ruotsin kanssa vahvistamme koko pohjolan turvallisuutta. 1300 kilometrin mittainen Nato-raja tekee meistä erikoisen liittolaisen ja se Natossa myös tiedostetaan. Suomen asia on Naton asia, ihan samalla tavoin, kuin Ukrainan asia on meidän asiamme.

Ukrainan tilanne on huolestuttava niin kauan kuin Venäjän sotatoimet jatkuvat. Länsi on katsonut jo liian pitkään sivusta ja aseellisen, taloudellisen ja humanitaarisen avun lisäksi, lännen ja erityisesti EU:n on entistä vahvemmin vielä lisättävä Venäjään kohdistuvia taloudellisia pakotteita sekä irrottauduttava kokonaan riippuvuudesta Venäjän fossiiliseen energiaan.

Suomen lippu ei enää pitkään aikaan ole ollut kaupan, ja siitä meidän on pidettävä huoli jatkossakin; omaa puolustuskykyämme vahvistaen sekä yhteistyötä tulevien liittolaistemme kanssa edistäen.

Hyvät kuulijat,

ulkoisen turvallisuuden lisäksi Suomen sisäinen turvallisuus on seuraavalla hallituskaudella saatava raiteilleen. Huolestuneena olemme saaneet rajojemme toisella puolella seurata mm. äärioikeistolaisten, maahanmuuttajien ja poliisien välistä vihanpitoa Ruotsissa.

Ruotsin tie on hyvin pian myös Suomen tie, mikäli emme tarkasti seuraa länsinaapurimme edesottamuksia ja ota niistä opiksemme. Vihdoin tällä viikolla Ruotsin sisäministerin kuultiin tunnustavan heidän tekemänsä virheet, joita myös Suomen valtiojohdon on syytä analysoida tarkkaan. Jengiytyminen on arkipäivää jo täällä Lahdessakin – puhumattakaan pääkaupunkiseudusta.

Kokoomus julkaisi keväällä 10 toimenpidettä katujengirikollisuuden torjumiseksi. Olemme huolisamme nuorten näköalattomuudesta ja siitä, mihin se johtaa. Pääpaino onkin oltava rikosten ennaltaehkäisyssä kuten nuorten tukemisessa ja lastensuojelun tilanteen parantamisessa, mutta myös kovempiin toimenpiteisiin on panostettava.

Parasta ennaltaehkäisyä nuorten kohdalla on koulutus ja työ – erityisesti matalan koulutustason ja työttömien ja työpaikkojen kohtaanto-ongelmaisessa Lahdessa. Kovempia keinoja ovat mm. viranomaisten toimivaltuuksien lisääminen ja jengirikollisuudesta tuomittavien rangaistusten koventaminen.

Poliisien määrää on lisättävä riittävästi viimeistään seuraavalla hallituskaudella, samoin kotouttamispolitiikkaamme on korjattava. On tunnistettava virheet, joita olemme tehneet ja sen perusteella tehtävä tarvittavat korjausliikkeet.

Meidän on pidettävä huoli, että Ruotsin tie EI ole Suomen tie.

Kokoomuksen suunta tulevalle hallituskaudelle

Näistä vakavista aiheista siirryn seuraavaksi vähän kevyempiin aiheisiin eli Suomen julkiseen talouteen.

Aihe ei tietenkään ole kevyt, vaan hyvin painava ja juuri nyt aivan kestämättömällä tiellä. Minulle tämä on kaikkein mieluisin aihe, josta kannan jatkuvaa huolta. Olen pohtinutkin, että jos puolisoni on minulle heti lasteni jälkeen lähes tärkeintä maailmassa, niin excel on minun salainen rakastajani.

Kokoomus valmistautuu tulevaan hallituskauteen täysillä. Kesäkuun puolivälin puoluekokouksessa Kalajoella valitaan puolueen puheenjohtajisto ja lyödään lukkoon puolueen ohjelma, joka johdattaa meitä kevään 2023 eduskuntavaaleihin.

Kokoomuksen jopa historiallisen hyvät ja nousevat kannatusluvut kertovat ensisijaisesti siitä, että Suomi ja suomalaiset haluavat muutosta. Muutosta ei kaivata vain turvallisuuspolitiikkaamme vaan kannatuslukujen perusteella oli huomattavissa jo paljon aikaisemmin, kuinka kansalaiset osoittivat tyytymättömyyttään Suomen velkarallia kiihdyttäneeseen vasemmistohallitukseen.

Kokoomus onkin valmis viemään Suomen uusille raiteille. Muutosta tarvitaan ensisijaisesti Suomen talouspolitiikkaan. Haluamme muuttaa vasemmistohallituksen ylläpitämän velkavetoisen politiikan kestäväksi talouden kasvun politiikaksi. Suomalainen työ, suomalaiset yritykset, Suomeen kohdistuvat investoinnit ja teknologiset ratkaisut ovat ainoa tie vahvistaa Suomen taloutta, verokertymää ja ihmisten hyvinvointia.

Verokertymää vahvistetaan työllä ja yrittämisellä – EI ahkerien suomalaisten verotusta kiristämällä. Kilpailukykyisen ja kasvavan Suomen sekä kilpailukykyisten ja kasvavien yritysten toimintamahdollisuudet luodaan mm. työllisyyttä lisäämällä sekä byrokratian ja säädösten karsimisella.

Vasta 80 prosentin työllisyys on riittävä määrä takamaan ikääntyvän Suomen riittävän hoivan ja muun julkisen palvelun tason. Työhön ja taloudellisesti hyvinvoivaan yhteiskuntaan uskova politiikka on ainoa ratkaisu tarvittavien palveluiden takaamiseksi. Kun valtaosa suomalaisista on töissä tai yrittää ja samalla työllistää muita, niin heikommin pärjäävistä ja haavoittuvassa asemassa olevista kansalaisista voidaan pitää riittävästi huolta.

Nyt näköpiirissä oleva seitsemän miljardin vuosittainen velanotto jää tulevaisuudessa lastemme maksettavaksi. Velanotto voidaan kuitenkin pysäyttää sillä, että jokainen suomalainen saadaan kiinni työhön. Historiallisen – haluaisin lisätä sanan historiallisen ”huonon” – sote-muutoksen jälkeen meillä onkin edessä liian pitkään odottanut sosiaaliturvauudistus.

Työttömyysturvan ja sosiaaliturvan uudistaminen on johdettava nyt työttömiä passivoivasta mallista kaikkia aktivoivaan malliin. Yksi keinoista on kokoomuksen ja muidenkin oppositiopuolueiden ajama ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen, mikä ensisijaisesti kannustaa ottamaan työtä vastaan. Tiedän, että toistan itseäni, kun sanon, että työn tekeminen on aina oltava kannattavampaa kuin sosiaalituella eläminen. Työn tulee aina parantaa yksilön tulotasoa. Siitä kannustinloukuissa yksinkertaisimmillaan on kyse.

Kokoomuksen hallitusohjelmaan kuuluu myös äsken mainitsemani sote-uudistuksen korjaussarja. Vasemmistohallituksen luoma malli EI ratkaise niitä ongelmia, joita sen piti ratkaista. Kokoomuksen korjaussarjassa halutaan ratkaista mm. alan veto- ja pitovoima eli henkilöstön saatavuus, hyvä johtajuus ja hoitoketjujen toimivuus. Kokoomus haluaa luoda nykyistä paremman mallin, jossa korjausten jälkeen on vähemmän hallintoa ja byrokratiaa ja enemmän keskittymistä ihmisten hoitoon.

Käynnissä oleva hoitajien ja muun kunta-alan työntekijöiden työtaistelu on kuultu ja noteerattu myös kokoomuksessa. Työmarkkinatoimijoiden välillä päätettävä hoitajien palkkaratkaisu, koulutukseen satsaaminen, parempien työolojen ja johtajuuden varmistaminen, työperäiseen maahanmuuttoon valmistautuminen sekä kolmannen sektorin ja yrityskentän mukaan ottaminen ovat esimerkkejä kokoomuksen korjaussarjasta, joita edistämme, mikäli äänestäjät siihen ensi keväänä luvan antavat.

Kun kokoomus hallitusvastuuseen eduskuntavaalien jälkeen tarttuu, niin luvassa onkin työllisyyttä, kasvua ja investointeja tukevaa politiikkaa, joilla julkinen talous saadaan tasapainoon.

Lahden tulevaisuuden mahdollisuudet

Ihan lopuksi haluan puhua hyvin lyhyesti kotikaupungistamme, Lahdesta.

Moni kaupungin ja seudun elinvoimaisuuteen ja kasvuun liittyvää asia on nimittäin viime vuosina saatu maaliin. Asioita, joiden vaikuttavuudesta ja hyödyistä tulemme korjaamaan satoa edetessämme kohti vuotta 2030.

1.       Lahdesta tuli yliopistokaupunki vuonna 2019. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT on nostanut omaa asemaansa niin Suomessa kuin maailmassa yhdeksi merkittävimmistä teknisistä yliopistoista. Samalla se on vauhdittanut Lahden yliopistoelämän vaikuttavuutta vähintään kaksinkertaisella vauhdilla alkuperäisiin suunnitelmiin verrattuna. Lahdesta valmistuu jatkossa kiihtyvällä tahdilla osaavia ja kauan kaivattuja asiantuntijoita vahvistamaan alueen yritysten kehittymistä, kasvua ja kansainvälistymistä.

2.       Lahden eteläinen kehätie on valmistunut. Raskas liikenne on poistunut kaupungin keskustasta ja mahdollistaa radan varren kehittämisen. Samalla Lahden seudun pitkittäinen ja poikittainen liikenteen solmukohta on vahvistunut entisestään. Pippo-Kujalan teollisuusalueelle syntyy uutta kiertotaloutta hyödyntävää liiketoimintaa mm. Hartwallin biokaasulaitoksen ja Viking Maltin uuden mallastamon kautta. Uusia toimijoita alueelle saadaan toivottavasti pian, kun aktiivisia neuvotteluja käydään kansainvälisesti merkittävien yritysten kanssa.

3.       Lahden vuosi ympäristöpääkapunkina edisti kaupungin ja täällä toimivien yritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä ja vuoden vaikuttavuudesta hyödytään vähintään tuleva vuosikymmen, koska kaikki kaupungin lähellä olevat kumppanit yhdessä kokevat sen tärkeäksi. Kaupungin vetovoimaisuus mm. matkailu- ja yritysten sijoittumiskohteena on noussut merkittävästi teemavuoden ansiosta ja Lahti tunnistetaan yrityksissä näiden kilpailukykyä vahvistavana alustana toimia ja kasvaa.

4.       Lahden asema merkittävänä kulttuurikaupunkina vahvistui entisestään kun 70 vuotta odotettu taidemuseo avasi ovensa perjantaina Malskilla. Kuten Ylen uutisissakin mainittiin visuaalisten taiteiden museo Malva luo aivan uudenlaisen kiintotähden Suomen museotaivaalle. Perjantaina avautui myös laajennettu ja uudistettu Moottoripyörämuseo, josta löytyy mm. vuoden 1972 maailmanmestari Jarno Saarisen uraan liittyvä kokoelma.

5.       Tapahtumakaupunki Lahti kääntää tulevana kesänä aivan uuden historian lehden, kun yhden maailman seuratuimman urheilulajin MotoGP:n MM-osakilpailu vihdoin ajetaan Iitin Kymriringillä eli aivan Lahden naapurissa heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Ratamoottoripyöräilyn MM-sarja palaa Suomeen lähes 40 vuoden jälkeen.

Ensi vuonna Lahdessa onkin sitten oikein tapahtumien ruuhka, kun mm. Salpausselän kisat täyttävät 100 vuotta ja yleisurheilun Kalevan kisat ja triathlonin puolimatkan maailmanmestaruuskisat järjestetään Lahdessa.

Me kaikki yhdessä teemme Lahdesta juuri niin hyvän paikan asua, kasvaa, opiskella, ikääntyä, työskennellä, yrittää, järjestää tapahtumia ja vierailla kuin haluamme. Emme voi ulkoistaa sitä kellekään muulle. Se on meistä jokaisesta yhteisesti kiinni.

Politiikka ja päättäjät tuovat fiksuilla päätöksillä ja hyvällä yhteistyöllä kuntalaisten ja kaupungin kumppaneiden kanssa oman panoksensa, mutta kokonaisuudesta vastaamme me kaikki yhdessä.

Kiitänkin erityisesti sinua, joka omalla toiminnallasi edistät Lahden ja alueen pärjäämistä.

Näihin sanoihin päätän vappupuheeni ja toivotan kaikille hyvä kevättä ja uskoa turvalliseen ja entistä parempaan tulevaisuuteen niin Lahdessa, Suomessa kuin Euroopassakin.

Milla Bruneau (kok.)

Lahden kaupunginhallituksen vpj

Elinvoima- ja työllisyysjaoston pj